Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Yli neljä miljardia katsojaa tuo paineita olympiakisojen digitiimille

Rion Olympiakisojen alkuun on aikaa nelisen kuukautta. Kun avajaisia vietetään 5. elokuuta, alkaa samalla kolmiviikkoisjakso, joka pistää maailmanlaajuisen digimaailman todelliseen testiin.

Olympialippu luovutettiin Rio de Janeiron pormestarille, Eduardo Paesille.
Kuva: EPA
Inka Henelius
Avaa Yle-sovelluksessa

Yli neljä miljardia urheilufania ympäri maapallon seuraa kisoja yli kahdeksalla miljardilla eri laitteella, ja vaatii tulokset puolessa sekunnissa päätteelleen.

- Paljon on muuttunut vuodesta 1992, kun olympiakisojen teknologiaosaaminen oli ensimmäistä kertaa vastuullamme. Silloin kisoja seurattiin olohuoneissa tv-ruudusta. Katsojat olivat sen kuvan varassa, mitä kansainväliset tv-yhtiöt heille valitsivat. Virallisia nettisivuja, saati digitaalista tulospalvelua ei ollut kuluttajille vielä olemassakaan, kertoo Angels Martin, IT-jätti Atoksen projektivastaava.

Vaikka tv:n rooli olympialaisten välittäjänä on yhä valtava, on katsojilla tänä päivänä jo mahdollisuus itse valita, mitä lajeja olympiakisojen aikana katsoo, missä ja miten. Myös Ylen nettisivuille aukeaa Rio Areena, josta kaikki kilpailut ovat vapaasti valittavissa. Iso osa myös suomeksi selostettuna.

Myös Rion järjestäjät tarjoavat virallisilla kisasivuillaan tarinoita, tuloksia, kuvia, ääntä, tilastoja, ja melkeinpä mitä vaan, mitä urheilufani uskaltaa toivoa. Myös paikan päällä työskentelevä media on digitaalisen tiedonkulun varassa.

- Valmistautuminen kisoihin alkaa jo kuusi vuotta ennen h-hetkeä. Silloin alamme tutkia yhdessä järjestävän maan olympiakomitean kanssa infrastruktuuria, sekä isäntäkaupungin digitaalisia valmiuksia. Kisakaupunkiin muutamme neljä vuotta ennen kisoja. Siitä alkaa todellinen suunnittelu sekä rakennus. Viimeiset vuodet menee käytännön testaamisessa. Testaamme tietojärjestelmää yhteensä yli 200 000 tuntia, ja varaudumme kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, Martin kertoo.

Melkoinen urakka, kun itse rypistys kestää lopulta kolme viikkoa. Haasteita digitiimillä riittää monella saralla. Teknologia saattaa kehittyä huimasti kuuden vuoden kuluessa, mutta aikataulut eivät jousta. Valmista pitää olla avajaispäivänä. Ongelmia yrittävät aiheuttaa myös hakkerit.

- Olympialaiset ovat maailman yksi eniten hakkereita kiinnostava tapahtuma. Siksi turvajärjestelyt ovat erittäin tiukat. Toistaiseksi vielä yksikään hakkeri ei ole kuitenkaan onnistunut vaikuttamaan olympiakisoihin, Martin iloitsee.

Oman uuden haasteensa tuo myös sosiaalinen media. Tänä päivänä jokainen katsoja voi lähettää suoraa lähetystä olympiatapahtumista, vaikka omalla kännykällään.

- Ajatuksemme on, että pystymme vastaamaan myös sosiaalisen median tarpeisiin, tarjoamalla sisältöä sinne riittävästi, ja vielä parhaalla mahdollisella laadulla, Martin näkee.

IT-osaamista jatkossa myös Suomeen

Myös Suomen Olympiakomitea on solminut Atoksen kanssa yhteistyösopimuksen, vuoteen 2018 asti.

- Suomalaisessa urheilukentässä on valtava tarve esimerkiksi asiakastietojärjestelmille. Oli sitten kyse huippu- tai harrasteliikunnasta. IT-uudistuksen myötä Valo tai Olympiakomitea voisi jatkossa tarjota asiakkailleen esimerkiksi yhteisen tietojärjestelmän, johon eri toimijat voisivat liittyä. Siellä voisi jakaa tietoa tapahtumista, toiminnasta ja niin edespäin. Parhaassa tapauksessa järjestelmä olisi hyvä apuvälinen esimerkiksi 14-vuotiaan lahjakkaan urheilijan urapolulla, kohti maailman huippua,  visioi Olympiakomitean ja Valon liiketoimintayksikön toimitusjohtaja Samuli Vasala.

Mitä kaikkea uusi teknologia todella pystyy tarjoamaan, jää nähtäväksi. Tarkoitus kuitenkin on, että se ei palvele ainoastaan huippu-urheilua.

- Isot harrasteliikuntatapahtumat voisivat markkinoida, tai tarjota kohdennettuja vaihtoehtoja kaikille kansalaisille. Tietoa keräämällä saataisiin faktaa ihmisten tarpeista, tai kenties syistä liikkumattomuuteen. Siltä pohjalta saataisiin sitten kansanliikettä kehitettyä oikeaan suuntaan, vuosiksi eteenpäin, Vasala uskoo.

Suosittelemme